Neljä taivaan tuulta

Mikko Kunnari (basso, laulu, sävel ja sanat, katalysaattori jumalan armosta kansitaide, et cetera), Sakari Kunnari (kitarat, basso, sovitukset, pääasiallinen säveltäjä, guitargenius), Kai Tyni (rummut, äänitys, studionomistaja ja sähkölaskun maksaja)

Mikko Kunnari muistelee:
Törmäsin mopoilevaan studionomistajaan, joka pyysi käymään studiollaan, no menin tietysti ihmettelemään suhteellisen hyvin varustettua KAI-MIX-studiota, osoite Neulomotie 4, 62300 Härmä.... autotallistudio, seinät peitetty munakennoin ja superlonilla, Tascamin nauhurit, hieno miksauspöytä ja 10.000 markkaa maksanut digitaali kaiku, AKG-mikkejä, vähän toista kuin Mikko Kunnarin kasettinauhuriäänitykset... Tynin Kaitsun isoveli oli aikoinaan soittanut Esko Nummisuutari -bändissä, siellä studion nurkassa oli tämän Kari Tynin hieno Fender Jazz-basso, jee mäkin basson haluan! Ja välittömästi tuli mieleen Kaitsun valitellessa äänityshommien vähyyttä, perustetaan bändi, mä voisin opetella basson soiton ja veljeni Sakari Kunnari, voisi tulla kitaraan, ja sitten alkoi treenaus, treenattiin vallan innoissamme, ja biisejä alkoi tulla pikkuhiljaa: Ikuista unta, Tekoja, tekoja, ...a ivan kelpo biisejä, Sakarin sävellyksiä, Sakari oli musiikillinen selkäranka, minä olin vasta aloittanut basistin urani, siinähän vedettiin... sitten oli Härmät-lehdessä ilmoitus, jossa Veltto Virtanen ja Risto Vuorinen etsivät aitoja härmärock bändejä.... tehtiin sitten pikaisesti parista biisistä äänitykset... sai Kaitsukin studioon asiakkaita! Sitten tuli haastattelu päivä... olin toimittajille oppaana, kun haastateltiin Michigan, Hard Pressure bändejä, kuvasin koko ajan, lopuksi haastateltiin myös Neljä taivaan tuuli -orkesteria, eli minua, koska muilla bändin jäsenillä ei ollut oikein mitää sanottavaa.... Alahärmälle oli tuleva suuri menetys, Mikko Kunnari lähti Suureen Etelään kultaa vuolemaan... vielä pari kuukautta, Neljälle taivaan tuulelle etsittiin uusia jäseniä, mutta homma kuihtui heidän osaltaan...

Vanha vihainen mies muistelee osa 2

Veljeni Sakari jäi tekemään pohjia uusille biiseille ja säveltämään uusia juttuja. Kaitsun kanssa he saivat aikaan loistavia biisejä, minä sitten junamatkoilla Härmään raapustin tekstejä, junamatkat on mahtavaa luppoaikaa luovalle työlle, kuuntelin korvalappu- stereoilla pohjia ja sanoitin... anottiin Kulttuuri- ja nuorisolautakunnilta avustusta kasetointia varten, 500mk + 500mk, sillä sai Riihimäen äänitetuotannolla 113 kpl kappaletta Kipinänvaalijat 1. kasettia monistettua... koska olen tunnettu musiikin hyväntekijä, haalin kaikki tutut studiolle: The Rautayrjänät Ylistarosta, eli ystäväni Matti Varismäki, Maaseudun tulevaisuus Kyyjärvi/Karstula akselilta, Hiljaisten levyjen Jukka Junttila kyllä kielsi poikien äänitysten käytön, Hard Pressure sai tilaisuuden äänittää pari biisiään, kulttuurimesenaattina tuli toimittua... Tynin Kaitsu nepotisoi veljensä bändin, Action, ja Tamminen iskelmäryhmän, ja Arto & Alligators, siinäpä ne. Halusin tehdä helluntailaisten rock´n rollin maailma-kasetin pohjalta, sen inspiroimana, salainen viesti-biisin. Bändi olin minä, Tesiavoksu Isot... Sanoma oli kovin gospel-sanoitus ikinä, mikään hengellisen viihteen soitinryhmä ei koskaan ennen ole kirjoittanut niin suoraa evankeliumia!!! ja minä sitten käänsin lauluraidan ajaksi nauhan toisinpäin... siitä tuli tosi mystisen kuuloinen biisi... kasettilipukkeen ja tarrat kasettiin taiteili Pietarsaareen muuttanut Pablo, Pentti Höri Alajärven Möksystä. Pentillä oli oma firma, nykyisin hän on Pietarsaaren Sanomien päätoimittaja, Maaseudun tulevaisuuden alkuperäinen vokalisti, solisti, listi mikä listi... muttei alkoholisti... niin... saatiin kasetti julkaisukuntoon!!

Yhteiskonsertti tietenkin kasetin julkaisemiseen piti järjestää ja semmoista... mutta maailma ei kulje Mikko Kunnarin ajatusten mukaan, Kaitsun äiti kutsui minut liikeneuvotteluun!!! Mikko Kunnari oli hyväuskoinen idealisti ja hän sai kohdata tämän kasettipisneksen ”pimeän puolen”. Kaitsun haalimat artistit ja Varismäen Matti olivat TEOSTOn asiakkaita, ja sehän tiesi vallan 200+ markan maksuja Teostolle, kantapään kautta sitten opittiin. Suunnittelemani kasetin julkaisukeikka kaikille bändeille jäi tekemättä. Meille sain Härmäpäiville sovittua keikan , sen viimeisen ja ainoan; kasetin julkaisukeikan. Meidän laulajaksemme oli hoidettu toinen veljeni, Matti Kunnari. Ihan hyvä settihän se oli! Mutta se oli siinä, minä olin saanut tarpeekseni.

Neljä taivaan tuulta tuli vielä vuonna 1992 kehiin kasettiprojektin muodossa. Kasasin kaiken vähänkin kuunneltavan biisimateriaalin NTT:ltä ja ”kasettifirmani” sai IES-3 tunnuksisen kasetin Neljä taivaan tuulta In our memories, ensimmäinen äänite oli Kipinänvaalijat 1 äänitetunnus DEMOK-1, ja se oli 8:n eri bändin kokoelma. Kyseessähän on omaakustanne- levytys... omaa kustanne ja paskaanne siinä levitetään... IES-3, ISRC FI-MKA-92-002, Kaikki oikeudet pidätetään, TEOSTO NCB. Koska tapanani on aina jakaa hyvästäni, otin mukaan B.B.B.B:n, eli bonus- bändin bonus-biisin. Tällä kertaa se oli Hard Pressure: Breaking the pieces of atmosphere, eli ilmapiirin palojen murskajaiset, biisi jossa on todellakin hieno atmosfääri, ja se ansaitsi todella tulla kuulluksi...

Jälkikirjoitus: tapasin Kaitsun Alahärmän raitilla vuosia myöhemmin, hän pyysi käymään luonaan. Lupasin käydä. Lähdin sitten parin päivän päästä käymään. Matkalla tuli voimakkaasti mieleen raamatunpaikka: ”Raakel itkee lapsiaan, koska heitä ei enää ole!” Erikoista... ajoin Neulomotie 4:n pihaan, ja soitin ovikelloa. Kaitsun äiti tuli avaamaan. Sanoin, että olin tullut Kaitsua tapaamaan. Kaitsun äiti sanoi: Etkö sinä sitten tiedä mitä on tapahtunut? No, mitä nyt on tapahtunut? kysyin. Kaitsun äiti vastasi: Kai on kuollut! Hän sai pahan grand mal -kohtauksen ollessaan eilen studiollaan! Minä menin hakemaan häntä syömään. Sinne hän oli kuollut!!! Sanattomaksi veti. Grand mal, iso paha, on massiivinen epilepsiakohtaus. Petit mal on pieni paha, epilepsian lievempi kohtaus. Tuli sitten massiivinen Grand mal, Iso paha!

Kain veli, Kari Tyni, soitti mulle vähän myöhemmin ja pyysi tulemaan käymään. Menin. Kari antoi minulle Kipinänvaalijat 1 masternauhat ja jotain muuta nauhaa, ja sanoi, että jos joskus teet näistä vaikka cd:n, niin lähetä mulle yks. Kari on hieno ja ystävällinen mies... laatikossa oli iso nippu Kipinänvaalijat 1 kasettilipukkeita, Kaitsu oli äänitellyt kasettien päälle asiakkaittensa biisejä ja myynyt siten kasetit pois, jäipä minulle nippu kasettilipukkeita muistoksi!!! Ja masternauhat.....

Jo Neljä taivaan tuulta -aikana, veljeni ollessa armeijassa, olin pyytänyt Matti Porrea kitaristiksi sessioon jossa ajatuksenani oli versioida eräs klassikko. Matti hoiti homman hienosti. Kaitsun rummutus ei ottanut luonnistuakseen. joten sessio deletoitiin, ei oo nauhaa, äänitystä. Kaitsulla oli tapana pyyhkiä nauhat puhtaaksi, välillä sitä touhua katseli kauhulla sivusta... mitähän musiikin aarteita tuossa nytkin tuhotaan. Eipä ainakaan uudelleen miksata mitään... NTT sai loppunsa.