Kasa piikkejä

Alkuperäinen trio: Markku Haapala (basso), Pasi Tuovinen (kitara), Jukka Mänty-Sorvari (rummut, laulu)

MkII: Pasi Tuovinen (kitara), Jukka Mänty-Sorvari (laulu), Harri Heikkilä (rummut), Esa Hautala (kitara), Jarmo Rantala (basso)

Markku Haapala muistelee:
Musiikkiharrastuksen alkuaikoina isäni osti mulle nylon-kielisen Landolan ja Tuovisen Pasilla oli jo rock-mallinen sähköskitta. Soiteltiin kahdestaan Tuovisen saunanlauteilla, kunnes isä osti mulle Maya-merkkisen skitan. Soiteltiin ns. Tubitalon alakerrassa. Muistaakseni kun humppakuviot tulivat kuvioihin niin en enää soitellut Pasin kanssa kimpassa. Olin siinä välissä myös rumpalina aika lyhytikäisessä The Bloody Fucks koulubändissä.

Varsinaisesti Kasapiikkejä syntyi siitä kun minä ja Tuovisen Pasi meinattiin, että jokin rokkipumppu pitäis laittaa kokoon. Pasi seurusteli siihen aikaan Mänty-Sorvarin Katin kanssa ja oltiin Urheilutalon baarissa istumassa ja mietiskeltiin, että kuka rumpaliksi. Kati ehdotti veljeään Jukkaa ja tietenkin oltiin valmiit tähän. Meidän piti vaan harjoitella noin viisi biisiä, että hän lähtee mukaan. Teimme sen ja Jukka oli itse innostunut, että nuo jätkäthän sentään osaavat edes jotain (huom. Jukka oli jo tuolloin soitto-opiskelijana Turun soittokunnassa). Sitten soiteltiin ne biisit ja Jukasta tuli meidän rumpali eli alussa oltiin ihan trio. Saatiin sitten koulubileisiin keikka. Vaadimme lipputuloista 50% ja sehän oli juhlaa minulle ainakin.

Siinä sitten bändi laajentui 5 miehiseksi eli Harri Heikkilä oli rummuissa ja Esa Hautala kitarassa. Jukka sitten pelkästään lauloi. Oltiin tällä kokoonpanolla Aulava rockissa soittamassassä sunnuntaina jonka jälkeen Hurriganes tuli seuraavana lauantaina Alavudelle soittamaan Kotaan ja me päästiin vettenpäälle (siis kelluva lava) soittamaan. Muistan ikuisesti sen hetken kun Albert ja Cisse tulivat katsomaan kun soitimme cover-biisejä. Oli meillä jo siihen aikaan "omakin" biisi. Nimittäin Popsi porkkanaa lastenlaulu, joka kimpassa laitettiin rock-versioksi. Siihen aikaanhan moni bändi teki lastenlauluista rock-biisejä.

Luulen, että mun basistipesti päättyi siihen kun vaadittiin "soita kuvioita" joita en soittanut. Kun katselen/kuuntelen esim. senaikaisia Eppuja niin ei Saarelakaan aina kuvioilla soittanut (kaikki kunnia Mikko Saarelalle). Sain sitten taas soittaa omalla tyylilläni kun teimme keikan Käräjät kokoonpanolla soittaen Eppujen biisejä

Esa Hautala muistelee:
1980 alkoi punkrock painaa päälle ja syntyi Kasa piikkejä. Muistelisin että bändi oli alunperin Tuovisen Pasin (kitara, ex-Rock Galax) ja Haapalan Markun (rummut, basso, ex-The Bloody Fucks) ajatusriihen tuotosta. Pojat olivat treenailleet kaksistaan jo aiemmin Haapaloiden asunnon kellarissa ns. tubitoimiston talon kellarissa. Bändin muokkautuessa siirryttiin Heikkilän Harrin (rummut) autotalliin ja laulajaksi tuli Jukka ”Frogley” Mänty-Sorvari. Hän oli aiemmin laulanut Rasa yhtyeessä ennen Kauhajoelle muuttoa.

Kasa piikkejä yhtyeen ohjelmisto oli lähinnä biisejä Eppujen ja Popedan ekoilta levyiltä. Toki setissä oli mukana myös muita punk-klassikkoja. Ensimmäinen demo käytiin äänittämässä Seinäjoella Suikki Jääskän Botniasound studiolla. Äänitetiin kappaleet Sota ja Luoksein jää. Näissä kappaleissa sanat olivat by Latvis ja sävellykset olivat bändin omat. Lähetimme kasetin YLElle Rockradioon, jossa Holle Holopainen sanoi sitä peruspunkiksi. Kiitos.

Bändin eka keikka oli nykyisen Yläkoulun ruokalassa, joka silloin oli urheilusali. Todellinen eka keikka oli Aulava-rokissa sunnuntaipäivän bändi-iltapäivässä 12-13.7.1980. Keikalle lähdettiin kahdella autolla Mänty-Sorvarin Jaakon Ramblerilla ja Seppäsen Keijon Chevrolet Malibulla. Amerikkalaiset oli rautaa. Yleensä Jaakko Mänty-Sorvari kyyditsi meitä, jos Tanssiyhtye Panamalla ei ollut omaa keikkaa.

Soittotaitojen kehittyessä kehittyi myös kalusto. Heikkilän Harrin kanssa käytiin Vaasan Unisoundilta ostamassa FALL-merkkiset laulukaapit ja Seinäjoen Soitinkaupasta siihen kylkeen 100 wattinen Yamahan 6-kanavainen mikseri. Se oli kova paketti silloin.

Toinen Aulavan keikka olikin heti 19.7.1980 Hurriganesin lämppärinä ja siellä kuvattiin Roudarit dokumenttielokuvaa. Hurriganesin soundcheckin aikaan pääsimme filmille kahden sekunnin otokseen ja se taitaa olla ainut kuva Kasa piikeistä.

Olimme vielä kolmannenkin kerran Aulavalla loppukesästä kun pääsimme Eppu Normaalin lämppäriksi. Pikakomennuksesta johtuen biisivalikoimamme oli Eppu painotteinen ja huomasimme vasta Aulavalla, että kuka siellä kodassa oikein soittaa. No, ei siinä mitään, keikka keikkana. Keikkaa pukkasi myös syksyllä Kauhajoen Kasinolle. Palkkio oli 100 markkaa per bändi. Meitä oli viisi kaveria ja The Shits bändissä kuusi jäsentä eli fifti sixti. Talvella 1980 alkoi Kasa piikkien tarina olla taputeltu.

Uudet tuulet puhaltelivat kesällä 1981. Syntyi Noidankehä.