Jukka Melametsä muistelee:

Vuonna 1983 sain valita joko mopon tai kitaran. Valitsin kitaran. Moponkin kyllä sain mut se ei kiinnostanut mua. Ensimmäinen soitin oli pulttikaulainen Les Paul kopio ja samaan syssyyn ostettiin myös 50w H/H vahvistin. Aika hyvät kamat heti alkuun. Purin kitaran heti atomeiksi ja aloin tutkia asiaa. Siitä lähti kipinä soitinrakennukseen, jota sitten opiskelinkin.

Isobroidini Esa valisti mua jo tosi nuorena. 1977 sain Status Quon On The Level, Hurriganesin 16 Golden Greats ja Sex Pistols Never Mind The Bollocks vinyylit. Siitä alamäki alkoi. Eka oma levyostos oli Eppu Normaalin Akun tehdas. Sen jälkeen kolahti Motörhead ja punk! Matti Nurro on kokkolalaissii ja muistan, että hän oli tosi cool silloin 70-80 luvun taitteessa. Kokkolan ainoita hippejä! Hänethän muistamme Miljoonasateen kitaristina.

Kitaransoittoon sain oppia. Hannu Annala oli opettajani. Hannu tarjos Tiu Tiu laulelmia, mut mulla olikin jo Motörheadin Ace Of Spades levyn nuottivihko. Sitä kahlattiin...

Musakaupat oli ihan jokapäiväistä ohjelmaa. Kokkolassa oli Soitinlaite Kivioja, Rexin Musiikki, F-Musiikki ja Rexin lopetettua Sointinlaite Rainer Friis. Sit oli vielä Laitevälitys, Veijo Ullakko puikoissaan. Näissä kaikissa pyörittiin siis tyyliin joka päivä.

Ihan eka oikee bändi oli Kauneus ja Terveys. 1984-89 tais olla se mun pesti. Tyylilaji oli punk. Matti Saine (laulu), Petri "Nikkari" Nikupaavo (rummut) sekä Tommi Salo (basso). 

 Tätä kokoonpanoa seurasti new wave romantic bändi Lecture 1989-92. Diggailtiin Curea, Nights Of Iguanaa ja Big Staria. Kokonpano oli Tommi Lahtonen (rummut), Janne Erkkilä (laulu, kitara) sekä Tommi Salo (basso). Tais olla myös Robban Hagnes Wentus Blues bandistä basson varressa aina välillä.

Seuraava olikin sitten The Refrehsments. Tehtiin levy Miettiselle ja saatiin ihan kivasti pientä pöhinää aikaan. Iltapäivälehdessä meitä tituleerattiin Suomen Nirvanaksi. Grunge oli hip ja hop. Oisko toi kestänyt 92-95? Mukana Tom Stenman (laulu), Risto Lehtomaa (kitara), Kimmo Oikarinen (basso) ja Nikkari Nikupaavo (rummut).

Ton bändin levittyä käsiin jatkoin Tompan kanssa kokoonpanossa Mental Market. Poko markkinoi meitä, että "bändi kuulostaa siltä kuin Black Sabbath soittaisi R.E.M. yhtyeen biisejä." Oli hirvee kitaravalli periodi. Mental Market on ollut vuodesta 1996 ja bändi toimii yhä edelleen. Tom Stenman (laulu), Tommi Lahtonen (rummut), Pekka Hietalahti (basso) ja Marko Liulia oli hetken toisessa kitarassa. Lisäksi bändissä on soittanut Petri Keiski (rummut), Lauri Bexar (rummut), JP Kola (basso). Nykykokoonpanossa Tomppa, Miki Leivo (basso) ja Pekka Hakspiik (rummut). Pekka on alkuperäinen rumpali, joka soitti levyllä ja soittaa yhä bändissä.

Kokkola alkoi vituttaa mua tossa -90 luvun lopulla. Muutin Stadiin ja olin noin 5 vuotta soittamatta. Multa murtui vasurin nimetön joten se saneli tauon. Sit 2007 soitti Pelle Miljoona. "Moi, mitä teet huomenna?" en kai mitään, kui? "No kun on treenit et onko sulla kitara vai pitääkö hankkii?" Siinä meni seuraavat 12 vuotta Pelleillessä. Bändit oli Unabomber, United ja OY. Nykybändini ovat National Nightmare, BluSteam, Mental Market ja Maanvaiva. Kaikki ovat aktiivisia.

Kokkola aikaan harjoitustila oli Ohgain nuorisotalo. Meillä oli asiat hyvin. Hyvä treenis ja ei maksanut mitään. Tai juuri mitään... ja kyllä Kokkolassa keikkoja oli. Ja paikkoja. Ja Kokkolassa on aina ollut paljon bändejä. Mitä vittua siellä on muuta tekemistä? Meillä oli tyyliin 1-2 keikka per kk. Ei meillä mitään lavashowta ollut. Oltiin ihan h moilasena vaan omia itseämme.

Mihkään bändikisoihin ei osallistuttu - oli niin vahva visio ettei siihen mitkään kisat mahtunut. Ekku, joka oli tuttu Klamydia ympyröistä möi Refreshmentsiä ja Mental Markettia. Ihan hyvin hoiti homman. Et kiitos vaan.

Kaikki bändini ovat levyttäneet. Kokkolassa oli tietty Raimo Hammarin studio jonka sittemmin Kari Salli osti. Siellä pääasiassa, mut esim. Sukin studiolla käytiin ja Pietarsaaressa oli joku paja. Omaa musaa on aina tehty. Mä aloitin sävellyshommat Mental Marketissa.

Kyllä itse soittaminen oli ja on yhä se paras hetki. Se kaikki muu onkin sitten toinen stoori - olen todistettavasti soittanut yli 30v ja lusinut noin 2000 keikkaa. Kaikki on nähty. Jopa juoppo nainen.