Rondo

Soittajia liittymisjärjestyksessä:
Pekka Ketonen (trumpetti, urut, soolokitara, (bassokitara, laulu, rummut), sovitukset, translitteroinnit), Jukka Viitanen (kitara, laulu (rautalankakokoonpanossa)), Raimo Mansikkamäki (rummut), Kalevi Alanko (bassokitara), Seppo Riippi (bassokitara), Martti Neva-Kuutti (hanuri), Hannu Horttana (bassokitara), Pirjo Peltola (laulusolisti), Yrjö Rautavirta (laulu)

Pekka Ketonen muistelee:
Rondo oli teuvalainen tanssiorkesteri, jonka erikoispiirre oli että soitimme keikoilla myös n. 45 minuutin setin "rautalankaa". Taisimme olla ensimmäisiä, jotka "uskalsivat" soittaa Etelä-Pohjanmaalla tansseissa tangojen, slovareiden, jenkkojen ja polkkien lisäksi "oikeaoppista" rautalankaa - ensimmäisiä ainakin Suupohjan alueella. Rondo toimi tällä nimellä 1963 - 1967.

Soitimme 5-6 hengen vahvuisella porukalla, jossa oli laulusolisti (tangot yms.) ja hanuristi. Rautalankaosioita soittavassa kokoonpanossa oli 4 soittajaa sen ajan tyyliin.

Me soittajat olimme pääosin koulukavereita. Rondo lopetti keikat, kun pääosa soittajista lähti opiskelemaan muualle.

Orkesteri sai alkunsa jo keskikouluaikoina neljän soittajan porukalla. Nimeä ei vielä silloin tällä esi-Rondolla ollut. Soittelimme omaksi iloksemme ja joissakin paikallisissa tilaisuuksissa. Kun rautalanka tuli suosituksi päätin minäkin ruveta soittamaan myös sähkökitaraa. Rondo nimi tuli käyttöön 1963.

"Esi-Rondossa" meitä oli neljä. Minun (trumpetti, kitara) lisäkseni Kalevi Alanko (basso) ja Jukka Viitanen (kitara) ja Raimo Mansikkamäki (rummut). Sitten Kalevi lähti inttiin ja Seppo Riippi tuli bassoon. Seuraavaksi mukaan liittyi hanuristi Martti Nevakuutti. Laulusolistiksi nappasin paikallisen iskelmälaulukilpailun voittaneen Pirjo Peltolan. Tällä kokoonpanolla mentiin aika pitkään. Sitten laulusolistiksi tuli Yrjö Rautavirta, Pirjon saatua kyllikseen esiintymisvuoron odottelusta. Soitimme nimittäin paljon instrumentaalikappaleita mm. Malandon hienoja tangoja. Tehtiin myös keikkoja myös niin, että laulajaa ei ollut. Viimeisiä muutoksia soittajistoon tuli kun Seppo lähti armeijaan Hannu Horttana Jurvasta tuli bassoon tilalle ja kun Jukka lähti meistä ensimmäisenä opiskelemaan Otaniemeen.

Keikkoja tehtiin pääasiassa Suupohjan alueen lavoilla, seurataloilla ja häissä (esim. olympiakultamitalisti Nevalan Paulin häät). Keikkoja tehtiin myös jonkin verran myös ruotsinkielisellä Etelä-Pohjanmaalla.

Ravintolassakin, Närpes Gästgivars taisi olla nimeltään, oli jossakin vaiheessa pidempi sopimus. Radiossa esiinnyttiin kerran jossakin livelähetyksessä.

”Rautalanka-kappaleet” soitettiin pyrkimällä "matkimaan" sen ajan suosittuja yhtyeitä: Sounds, Beatles, Swinging Blue Jeans, Herman's Hermits, Animals yms. Joitakin Dannyn kappaleita oli myös ohjelmistossa. Rollareiden musiikki ei meiltä onnistunut, kun ei ollut sellaisia kitarasaundeja - eikä laulusaundiakaan.

Rautalanka-osioissa Jukka lauloi, joskus minäkin. Soitin lead-kitaraosuudet. Kitarasoolot kopioin suoraan levyiltä ja radiosta kelanauhurille tekemiltäni nauhoituksista. Soitimme paljon Swinging Blue Jeans:in suosituiksi tekemiä vauhdikkaita kappaleita (Good Golly Miss Molly yms). Vauhtia keikoilla lisättiin myös soittamalla nopeatempoista rokkia 12 tahtisella blues kaavalla. Niissä oli jonkun oman teeman pohjalta improvisoituja kitara- ja tai urkusooloja.

Ohjelmistoon kuului muutamia omia laulettuja rock-kappaleita, joissa oli yksinkertaiset sanat - tyyliin: Come on baby dance with me... . Nämä "sävellykset" ja teksti ovat valitettavasti kadonneet. Jotain tallennettiin myös kotikonstein nauhoille, mutta nekin ovat tuhoutuneet. Eipä meille tullut mieleenkään, että olisimme taltioineet paremmin musiikkiamme.

Instrumentaalikappaleissa soitin trumpetin lisäksi myös urkuja ja kitaraa. Urkuja soitin myös joskus siten, että soitin trumpetilla melodian ja uruilla sointuja vasemmalla kädellä (oli jonkin verran haastavaa, koska trumpetti on b-vireinen ja urku c-vireinen). Sen ajan uruissa ei ollut mahdollista vaihtaa sävelkorkeutta. Joihinkin kappaleisiin tein Jukalle pasuuna-stemman, joten sekin kulki keikoilla mukana. Joskus helpoissa kappaleissa (jenkat, polkat) tuurasin Raimoa rummuissa. Joskus tuurasin myös Seppoa bassossa, kun häneltä lorahti ”kuntojuomaa” liikaa kurkusta alas. Vierailevana laulajana joissakin esityksissä oli mm. Heikki Saarikoski. Muistan erityisesti hänen tulkintansa Innasen kappaleesta Elsa - kohtalon lapsi.

Lukiolaispojille sen aikaiset keikkapalkkiot olivat oikein hyvää tuloa. Olen jälkikäteen ihmetellyt niiden hyvää tasoa. Ilman "tango-orkesteri" kokoonpanoa rautalankaporukalle maksettuja keikkoja ei olisi ollut tarjolla.

Alkuvaiheessa soittokamaa oli sen verran vähän, että keikkamatkat tehtiin Kohtalan taksimersulla. Alussa oli vain yksi Köykän putkivahvistin ja itse tehdyt kaiuttimet. Myöhemmin saatiin hankittua jousikaiku ja nauhakaikukin sekä Dynacordin kaiuttimet. Kamojen lisääntyessä saimme aina jostakin lainaksi tai vuokrattua pakettiauton tai pienen bussin. Joskus oli pakko mennä kahdella autolla.

Keikat harvenivat, kun ylioppilaskirjoitukset alkoivat tosissaan painaa päälle. Itse lähdin opiskelemaan Teknilliseen korkeakouluun Otaniemeen. Ja siihen Rondo taisi loppua. Vieläkin harmittaa, että jätin vuosia palvelleen itse tekemäni valkoisen ”Stratocasterin” treenipaikkamme Teuvan Nuorisoseuran varastoon, josta annoin sen johonkin trokata. Kamat, joita siihen aikaan ei niin hirveän paljon ollutkaan, myytiin myös eteenpäin.

Useimmilta meistä aktiivinen soittaminen jäi Rondo-ajan jälkeen. Mutta ainakin Martti Neva-Kuutti jatkoi soittamista ja opetti Teuvalla kansalaisopistossa hanurin soittoa.
Hannu Horttana jatkoi myös basson soittamista eri kokoonpanoissa. Joitakin kertoja vuosien varrelta tapasin eri puolille Suomea muuttaneita soittokavereita. Paluukeikastakin oli joidenkin kanssa hieman puhetta, mutta se ei koskaan toteutunut edes muistelumielessä ennen kuin joidenkin avainsoittajien mallinen taival päättyi.

Omia Rondon jälkeisiä omia musiikkijuttuja

Jatkoin opiskelun lomassa Otaniemessä / Helsingissä trumpetin soittamista eri orkestereista mm. Teekkareiden Polyteknikkojen ja Helsingin ylioppilaskunnan sinfoniaorkesterissa. Tunnetuin porukka jossa "soitin" oli varmaankin Retuperän WBK. No, se oli muistorikasta aikaa sekin.

Johdin myös useiden vuosien ajan Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan puhallinorkesteria ja tuurasin johtajana myös joissakin muissa soittokunnissa. Työtehtävien vaihtuessa muutin pois Helsingin seudulta ja aktiivinen soittoharrastus jäi suurelta osin tauolle yli 30 vuoden ajaksi.

Nykyisin taas soitan trumpettia, venttiilipasuunaa ja barytonitorvea puhallinorkesterissa ja big band kokoonpanossa. Aloitin nyt korona-aikana, kun muut musisoinnit ovat jäissä, uudelleen "vakavammin" kappaleiden tekemisen. Sävellän nuotinnusohjelmilla orkesterikappaleita puhallinorkesterille, kamariorkesterille ja viihdeorkesterille, lähinnä omaksi ilokseni. Jotain puhallinorkesterille tai big bandille tehtyjä saatetaan ottaa käyttöön, kun yhteissoittaminen on taas mahdollista.