Truba & Durix

Kari Komsi (kitara, laulu), Jarkko Suo (kitara, laulu)

Kari Komsi muistelee:
Jarkon kanssa löysimme toisemme KEMU ry:n järjestämällä bändikurssilla joskus 1989 ja perustimme Truba & Durix duon.

Soundi-lehden arviossa demostamme sanottiin, että "hyvää musaa ja läpityhmä nimi!". Soitimme meikäläisen biisejä ja Jarkko teki myös ensimmäisen kappaleensa, se oli englanninkielinen: Woodoo Dolls.

Keikkoja tehtiin paljon. Meikälääsen Datsun 100 A : lla matkattiin Truba & Durixina. Turussa Imaamin keinutuoli nimisen keskiolutpaikan omistaja tykästyi meihin ja olimme siellä keikalla melkein joka kuukausi. Amalia matkaravintolassa olimme Seinäjoella. Otimme ”lainaan” Teuvan kunnan nuorisotilojen vahvistimet ja kaapit keikalle. Emme ymmärtäneet vehkeistä mitään. Keikalla oli enemmän yleisöstä miksaajia kuin soittajia. Muita keikkoja mitä tulee mieleen on pitkänperjantain keikka Kortesjärven Etapissa paikallisen elävän musiikin yhdistyksen järjestämänä. Tanssiminen pitkänä perjantaina oli siihen aikaan vielä kiellettyä, lakia uhmaten pidettiin bileitä. Karstulan Tussari ravintolassa oli Sali ja baarin puoli. Baari oli täynnä porukkaa ja salin puolella aloittaessamme oli yksi pariskunta. Ensimmäisen biisin aikana pariskunta siirtyi myöskin baarin puolelle.

Kaskisten pönttölässä saimme yhden miehen kimppuumme, kun hän laittoi tupakat korviinsa, ettei kuulisi meitä, ja minä sanoin encorelle tullessamme, että tämän miehen pyynnöstä tulimme takaisin. Vaimo repi miestä takaisin ja me rämpytimme onnessamme.Kovaa touhua! Duoa oli mainostettu Kaskisissa Teuvan Simon & Garfunkelina, ja me olimme armotonta sahaamista akkareilla.

Jossain vaiheessa muutimme nimemme Kuudennusmiehiksi. Nimeä ehdotti Ari Heinola, hän oli nähnyt hautuumaalla rautaristin jossa oli lukenut Talonpoika ja Kuudennusmies. Kuudennusmies oli ollut kirkolle verokuudennuksien kerääjä ja kylän moraalin vartija. Nimi sopi meille.

Voitimme Spelirokin Lapualla, kun soitimme Niin kauan minä tramppaan biisin ja pääsimme voiton myötä esiintymään Kaustiselle!

Saimme tuosta tai jostakin muusta bändikisavoitosta studioaikaa KEMUn studiolle. Siellä Karri äänitti Outolintu / Syksy sinkun.

Teimme demoa ja huomasimme, että kyllä joku rytmi pitäisi biiseihin saada. Niinpä pyysimme Jarkon serkkua, vaasalaista Marko Latvalaa (Lenni Paarma) rytmikoristelijaksi. Olin käynyt Marokossa reissussa ja ostanut kamelin nahkaiset bongot. Niitä Marko sitte paasasi antaumuksella.

Pian huomattiin, että rytmikoristelu ansaitsisi kyllä alakertaa taaksensa. Markon ehdotti kaveriaan toista vaasalaista eli Marko Anttilaa (Antero Naali). Näin duosta muodostui lopullinen Kuudennusmiehet.


********ARKISTOARTIKKELI**********

Allaoleva Tiina Rantakosken tekemä artikkeli julkaistiin Botnia Beat lehden 1/1990 numerossa. Tämä lienee ensimmäinen kansallisella tasolla julkaistu iso juttu (lehden levikki oli 20000, jakelu kautta maan), jossa mainitaan Kari Komsi ja Jarkko Suo, jotka olivat sittemmin Lauri Tähkä & Elonkerjuu yhtyeen synnyn takana.

Rokkia eikä sinfoniaa TRUBA ET DURIX

Teuvan nuorisoseuran pienen bändiluolan julistevalikoima kertoo soittajien mieltymyksistä: Samantha, David Lee Roth, Honey B & T-Bones, Topi Sorsakoski, ZZ Top, Mandy Smith.

Kari Komsi ja Jarkko Suo kitaroinensa sopivat huonosti tähän ahtaaseen miljööseen.

Rummut ovat hiljaa kun Kari rämpyttää 12-kielisellä pohjaa biisille. Jarkko täydentää 6-kielisen lirutuksilla.
-Vaikka me ollaan akustinen kitaraduo, niin me ei mielestämme muistuteta perinteistä sellaista. Tämähän on niin rajua rokkia kuin akustisella yleensä voi tehdä tyylikkäästi.

Harjoituskämpällä duo Truba & Durix saattaa istua, lavalla mieluiten ei.
-Jarkko kun uhkuu tuota nuoruuden intoa, niin se jaksaa heilua lavalla.
- Niin, en rupea laittamaan teippiä lattialle askelia varten, että ykkönen, kakkonen. . .

Truba & Durix on uusi projekti. Yritys on ollut kasassa vajaat puoli vuotta. Kuolemankirjoitus kämpän seinällä kertoo menneisyydestä: Karin Impressio hajosi puolitoista vuotta sitten soittajien levittyä eri suuntiin.

Sanapanos
Karin tekemät kappaleet erottuvat suomenkielisinä, Jarkon vielä varsin vähäinen panos on englanninkielistä.
- On ihan turhaa puhetta, että piisejä tekee sen takia suomeksi, ettei osaa laulaa englanniksi. Englanninkielen kyllä oppii, mutta oppiiko tekemään hyviä suomalaisia sanoja, kyselee Kari.

Truba & Durixin musiikissa tekstit ovat itse asiasta puolet. Sanoissa on kärkevyyttä, kynttilänvaloa, vitutusta, ylihellyyttä, realistisuutta. Yrttinä huumoria ja ironiaa.
- Vanha totuus on, että kun vituttaa, niin tulee laulun sanoja. Saattaa kestää kauan, ennen kuin tavoittaa idean, mutta kun ajatus on päässä, voi melkein laulaa sanat perätysten, sanoo Kari.

Truba & Durixia voisi tietysti verrata tuttuihin bändeihin, mutta eniten heidän olemuksestaan tulee mieleen katusoittajat, jotka nimettöminä paahtavat töitä. Sävel on repivää, rauhallista, siksakia, luistelua.
- Esikuviakin on, mutta ei ne mielestäni näy mun piiseissä. Tai ehkä joku Röyhkä jossain, selvittää Kari ja näppäilee Sateen odotusta.

Monimutkaisissa kohdissa Truba & Durixin kappaleissa sooloilisi sähkökitaralla enemmän, akustisen kanssa täytyy olla yksinkertaisempi.
- Ei voi vetää niin kovia sooloja. Hyvän akustisen soundin löytäminen on aika vaikeata, ainakin vaikeampaa kuin hyvän sähkösoundin. Meidän akustisissamme ääni tulee suoraan tallamikeistä. Amalian keikallakaan ei kuulemma saatu kunnon soundeja, vaikka miksaajia oli parhaimmillaan kuusikin. . .

Klubikeikoille
Duo on ehtinyt hioa kuudentoista kappaleen setin ja myydä itsensä muutamalle keikalle. Keikkamyyntiä varten on äänitetty "soittokämppä-live", kunnon demon tekemiseen pitäisi irrottaa jostain rahaa.

Jarkko ja Kari ovat tosissaan, kun he sanovat tarjoavansa nuutuneeseen ravintolailmapiiriin uutta väriä. Musiikiltaan duo sopii parhaiten klubeihin ja pubeihin, mutta vähän isommatkin areenat sopivat, koska esiintyminen ei ole baarijakkaralla istumista.
- Tavoitteenamme on jatkaa tätä tervettä elämää niin kauan kuin sielu sietää ja kuuntelijat kestää. Nautimme rockhengestä, jota on vaikka Provinssissa, mutta emme siitä suuresta Helsingin musiikkikaupparokkimeiningistä.

Teksti ja kuva: Tiina Rantakoski, Botnia Beat 1/1990


Keikalla musiikkipub Amaliassa Seinäjoella. Kuvat: Latvis


Kari Komsi (vas.) ja Jarkko Suo keikkailisivat mieluiten tiiviissä klubiympäristössä.
Kuva: Tiina Rantakoski /// Botnia Beat 1/1990