Haupitz

Petri Huhtanen (laulu), Jari Ikkelä (kitara), Esa Hautala (kitara), Vesa Kaunismäki (basso), Antti Ketola (rummut)

Yhtyeen tyylisuunta oli Suomi-rock

Esa Hautala muistelee:
Haupitz syntyi melkein vahingossa keväällä 1986. Jari Ikkelä oli ja on kova amerikanrautamies ja hänellä oli tuohon aikaan keltainen Dodge Dart HT, jota setäni Keijo Seppänen korjaili Hyypässä. Kerran Jari oli kanssani yhtä aikaa Hyypässä ja kahvitauolla tuli musajutut puheeksi. Ei muuta kun vinttiin ja kitarat käteen. Siitä muutama viikko niin loputkin soittajat olivat löytyneet.

Jarilla oli ollut ennemmin Tabu nimisessä kokoonpanossa, joka oli jäänyt telakalle. Itse olin jäänyt bändittömäksi kun Noidankehä oli lopettanut armeijateknisistä syistä.

Haupitz aloitti lähes samalla miehityksellä mitä Tabu oli ollut. Selvää oli, että Skädämin vanavedessä mennään omilla biiseillä, joita syntyikin mukavaan tahtiin kahden setin ajaksi. Treenikämpäksi tuli nuorisotalo Räimiskän yläkerta. Silloin oli alakerrassa kirjasto, joten soitto alkoi vasta kun kirjasto suljettiin. Treenejä oli 2-3 kertaa viikossa. Rutiinia soittoon tuli roimasti. Vuoroaan odotti myös Twilight, joilla oli jo silloin musiikin teoriat kunnossa.

Haupitz bändillä mentiin liki heti Kauhavalle Aholan Kimmon AMS-studiolle purkittamaan kaksi biisiä, jotka olivat minun ja Ikkelän tekemät Yön yksinäinen kulkija ja Matkalla huomiseen. Niitä läheteltiin Pohjanmaan paikallisradioihin soitettaviksi.

Erilaiset nuorten taidetapahtumat ja bändi-kilpailut tulivat Haupitzin kanssa tutuiksi. Näistä yleensä pääsimme jatkoon, mutta seuraavien vaiheiden koittaessa vastus oli jo kovempaa kun kehissä oli mm. Elvis Bresnev ja MT-1 (Manic Toys). Näistä tapahtumista tuli myös radiolähetys, jossa oli bändihaastatteluja yms. ja saatiin hieman nimeä. MT-1 (Manic Toysin) kanssa teimme muutamia yhteiskeikkojakin täällä Pohjanmaalla.

Syksyllä puolukan myyjät rantautuivat Kauhajoelle. Huhtasen Petri kävi kysäisemässä bussin hintaa ja onko myynnissä? Niin Haupitzille hommattiin oma Scania bussi 6900 markalla ja sekin raha haettiin pankista vekselillä. Pitihän bändillä olla oma bussi. Skädämilläkin oli musta Volvo.

Saimme Kauhajoen kunnalta pienen apurahan demon tekemiseen ja studioksi valittiin JJ-Studio Tampereelta, jonka omistaja Juuso Norlund toimi äänittäjänä. Se olikin oikein ammattimiesten hommaa. Tuotoksena syntyi biisit Kun liidän radallain (säv. Kaunismäki, Ikkelä, Hautala. san. Haupitz) ja Rakkauden voima (säv. Kaunismäki, Ikkelä, Hautala, san. Ketola, Hautala). Keikkaa tietenkin tehtiin koko ajan.

Haupitzin tarina alkoi loppumaan vuonna 1987, kun Kaunismäen Vesa kertoi muuttavansa amerikkaan. Tapahtui miehistön vaihdos ja basson varteen tuli loppuajaksi Timo Pitkänen (Funkykarkurit jne). Myös armeija kutsui kaikkia muita paitsi meikäläistä, joka oli sen jo käynyt. Viimeisen Haupitz keikan soitimme Teuvan Kaarihovilla ja olimme Eppu Normaalin lämppärinä. Itse jouduin soittamaan Pantsen kitarakamoilla. Marsuni saundi oli kuulemma liian tykkyä ja volumet kovalla. Ei innostanu laisinkaan. Outoa, kun lavalla sai puhuttua soittamisen aikana. Rokkiahan soitetaan KOVAA - olinhan ollut mukana myös kurikkalaisessa Cromwell bändissä jo keväästä 1985 alkaen.

Petri Huhtanen muistelee:
En osannut ajatella bändihommia mitenkään vakavasti nuorena miehenä, mutta ne kuuluivat omaan nuoruuteeni niinkuin aamupuuro kuuluu aamuun: bändi piti olla ja kaikki muutkin vermeet keikkabussista lähtien. Ammattia ei musiikista tullut. Pisimmälle sillä saralla on päässyt Kaunismäen Vesan ja Yvetten poika Jani Jaakko, joka liidaa Kaliforniassa bändiä nimeltä The Darbies.


Kuva: Latvis


Kuva: Latvis


Haupitz Kauhajoen vanhassa Krouvissa