Heikki Petäjäsalo muistelee:
Oli kesäkuun ensimmäisiä päiviä vuonna 1976 kun astelin rautatieasemalta Keskuskatua pitkin kohti ensimmäistä omaa yritystä jonka osakkaat Hannu Alho ja "Juke" Sallinen olivat perustaneet noin vuotta aiemmin. Olin kyseisen kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies. Kaverit tarvitsivat jonkun kolmannen kun laki niin vaati. Yrityksen nimi oli ky Electronics Alho & Co. Liike toimi silloisen työväentalon eli "Tyntin" kellarissa. Kieltämättä vähän jännitti vaikka Seinäjoki olikin tuttu paikka niiltä osin kun Kankaanpään Maurin kanssa tavattiin liftata Kauhavalta pari kertaa kuussa ostelemaan levyjä tai vaatteita, mutta turhaan jännitin.
Soitinkauppa ja pari vuotta aiemmin perustettu Järvenpään musiiikkiliike tulivat tutuiksi paikoiksi. Yrityksemme toimiala oli musiiikkilaitteiden huolto ja korjaus. Olin itse valmistunut elektroniikka-asentajaksi Kurikan ammattikoulusta kyseisenä vuonna. Alhon Hannun kanssa olimme harrastaneeet elektroniikkahommia Kauhavalla jo pidemmän aikaa. Juke siis sai meidät houkuteltua Seinäjoelle lupaamalla, että täällä olisi nimenomaan musiikkilaitehuollolle tilausta. Saimmekin sitten molempien musiiikkiliikkeiden huollot hoidettaviksi. Analogia-aikana laitteiden luotettavuus oli vielä heikko ja muistan jonkun Elgam 237 merkkisen urunkin, jossa oli ilmeinen valmistusvika kun sulakkeita juostiin vaihtamassa ympäri maakuntaa.
Hommia ei kuitenkaan huoltopuolella riittänyt tarpeeksi ja aloimme kehitellä omaa tuotantoa. Tarvetta tuntui olevan ainakin PA-laitteille kun tuontitavara Shure, Yamaha yms. olivat aika hinnakkaita harrastajille. Ensimmäinen tuote oli 2x100W pääteaste. Kyseinen kytkentä löytyi Radio-Electronics-lehdestä ja komponentteja sai Suomestakin. Syövytimme piirilevyt itse ja kotelomallit taivutettiin Jaakkolantiellä olevassa peltisepänliikkeessä.
Kyseiset vahvistimet menivät Hard Rock Sallisen käyttöön. En muista tuliko tuotemerkki "Karju" jo silloin käyttöön, mutta ainakin Loppelan Matin PA oli jo sillä merkillä samoin kuin Veli-Matti Mäenpään tilaama ihan oikean mikserin näköinen laite. Ameeba Mäenpää oli noin 15-vuotias nouseva basisti ja oli rahaa investoida. Hän soitti aluksi Martti Jalavan yhtyeessä ja sitten Heikkilän Jorman kokoonpanosa. Ameeba lempinimi juontuu siitä kun hän Heikkilän Jorman bändissä esitti ja lauloi Virtanen-yhtyeen kappaletta Ikiliikkuja. Karjuja tehtiin muutama setti ja kaiuttimina niissä käytettiin Philipsin 12-tuumaisia kaksoiskartiokaiuttimia ja miksereissä Philipsin markkinoille tuomia Elcoma merkkisiä itsekoottavia elektroniikkarakennussarjoja.
Ky Electronics Alho & Co. taru alkoi loppua parin vuoden kuluttua. Aluksi Juke Sallinen muutti muistaakseni pääkaupunkiseudulle ja Alhon Hannu siirtyi Musiikki Järvenpään huoltomieheksi ennenkuin lähti Irakiin asennushommiin, oli Vesi-Seppo tai joku muu. Asiat kuitenkin kehittyivät samoissa Tyntin tiloissa kun Vaivilan Veli-Matti, Holmin Timo, Puronvarren Heikki ja Kaukosalon Juhani perustivat Studiosound ky nimisen yrityksen.
Suomessa oli kyseiseen aikaan, 70-luvun lopulla vain MS-Audiotron, joka isommasti valmisti PA (public address)-laitteita. Toinen taho oli muistaakseni Hendeset Kemissä. Studiosound siirtyi ammattilaisempaan aikaan. Mikserit toteutetiin Philipsin moduleilla, joita tinailin kasaan. Pääteasteina käytettiin Quadin 405-sarjaa. Kaiuttimet olivatkin sitten sen ajan huippua eli JBL. Sound-Centerin kautta saimme piirrustukset kyseisille elementeille ja Puronvarren Henteri ja Holmin Timppa rakensivat niiden perusteella kotelot ns. kanoottimalli. Kyseistä PA-sarjaa myytiin Seinäjoen Soitinkaupan kautta. Lisäksi urakoitiin discoäänentoistoa maakunnan ravintoloihin ja tanssipaikoille. Studiosound ky joutui lopettamaan toimintansa taloudellisiin vaikeuksiin ja lisäksi kyseinen Tyntin rakennus purettiin joskus 1979.
jatkuu....
