Stigma

Jäsenet: 1996-1998 Markus Välimaa (laulu,kitara), Henri Nyrhinen (kitara), Heikki Hautala (kitara), Jarkko Vuorela (basso), Jani Vuorela (rummut)

Jäsenet: 1998-2001 Markus Välimaa (laulu,kitara), Henri Nyrhinen (kitara), Heikki Hautala (kitara), Veli-Matti Keskinen (basso), Marko Kivelä (rummut)

Jäsenet: 2002-2005 Markus Välimaa (laulu), Heikki Hautala (kitara), Sami Jormanainen (basso), Marko Kivelä (rummut)

Markus Välimaa muistelee:
Stigma oli vuosina 1996 -2005 raskaamman rokin saralla toiminut yhtye, joka keikkaili ahkerasti vuosina 2001-2004 ja teki useita kiertueita, joista viimeisin ”Saranapuolelta sisään” vuonna 2004 yhdessä Kuolleet Intiaanit -yhtyeen kanssa. Stigma voitti Ääni ja vimma -katselmuksen vuonna 2001. Samana vuonna yhtye sai yleisön suosikki -tittelin Rocklyriikka -kilpailun finaalissa.

Vuosina 1997-1998 yhtye teki muutamia demoja ennen ensimmäisiä EP julkaisuja. Stigma on ollut mukana Promo2000 kokoelmalla vuonna 1999 kappaleella ”Talvi” sekä Uplifter rockkokoelmalla vuonna 2001 kappaleella ”Horros” sekä Riemu 2000-2005 pieni albumihistoriikki -kokoelmalla kappaleella ”Tahto”. Stigma lopetti toimintansa viimeiseen keikkaansa joulukuussa 2005. Tämän jälkeen yhtye on kokoontunut kerran yhden keikan verran vuonna 2008.

Seinäjoki valikoitui vuoden 2003 Popcity -kaupungiksi. Popcity oli Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen hanke, joka toimi vuosina 2000-2007. Stigma oli yksi kuudesta Seinäjoen ns. Popcity -bändistä. Aistiharhat –single kuuluu täten Popcity julkaisusarjaan. Saman vuoden tammikuussa Stigma teki mm. Riemulevyt levy-yhtiön organisoiman Riemukiertueen yhdessä Kumikameli ja Aku Ankkuli yhtyeiden kanssa. Aistiharhat kappaleena esitteli Stigmaa parhaimmillaan; raakana ja hyökkäävänä. Single olikin yhtyeelle eräänlainen soundillinen käännekohta.

Paljastettakoon tässä yhteydessä, että vuonna 2004 julkaistun Tahto -EP:n oli tarkoitus olla yksi osa useamman julkaisun jatkumoa. Tahto -EP:tä olisi seurannut mm. Lohtu -EP jne. Yhtye kuitenkin hajosi ennen kuin loppuja EP -kokonaisuuksia ikinä julkaistiin. Yhtyeen hajoaminen tapahtui täydessä yhteisymmärryksessä ilman sen kummempaa dramatiikkaa, mutta täytyy myöntää, että Stigman matka jäi vähän kesken ja monta raitaa jäi tekemättä loppuun asti. Muun muassa Lohtu on kappale, jota alettiin soittaa livenä keikoilla jo vuonna 2003. Kappale olisi ollut seuraavan EP -julkaisun avainkappale. Stigman hajottua moni jo livenä kuosiin saatu kappale jäi lopulta äänittämättä ja julkaisematta. Lohtu on näistä kappaleista yksi. Innostuimme Jormanaisen Samin kanssa kappaleesta vuosien jälkeen uudelleen Stigman Kosto -pitkäsoiton julkaisun jälkilöylyissä ja halusimme lopulta tallentaa kappaleen. Käytäntö ei mahdollistanut sähköistä versiota, joten teimme Lohdusta akustisen studioliven vuonna 2015. Kuvasimme tapahtuneen myös videolle.

Horros -kappale julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2000 Ote ¬-EP:llä. Tähän ensimmäiseen Horros¬ -versioon kitaristi Henri Nyrhinen teki myös musiikkivideon. Videota näytettiin muutaman kerran silloisessa nuoriso¬-ohjelma Jyrki:ssä, joka pyöri 1995-¬2001 välisen ajan MTV3 kanavan iltapäivässä. Horros -musiikkivideo ensiesitys Jyrkissä vuonna 2000.

Samaan kappaleeseen haluttiin tarttua kuitenkin uudelleen uuden äänittäjä/tuottaja tuttavuuden johdatuksella. Kosto -levylläkin kuultava ns. uusi versio kappaleesta julkaistiin vuonna 2002 singlenä. Tässä kyseisessä versiossa soittaa bassoa orkesterin lyhytikäisin jäsen Tuomas Ojajärvi, joka ehti soittaa vain muutamia varsinaisia keikkoja ennen kuin bassoon tarttui aiemmin orkesteria äänittänyt ja tuottanut Sami Jormanainen. Horros ¬-singlellä koskettimia soittaa Stigman historian ainut vieraileva muusikko Timo Ristilä, joka soittaa singlen toisen B-¬puolen "Pisaroina iholla" –kappaleen kosketinosuudet.

Stigma päivitettiin kymmenen vuotta hajoamisensa jälkeen digitaaliseen muotoon, kun yhtyeen pitkäsoitto "Kosto" julkaistiin 10. joulukuuta 2014 Inverse Recordsin kautta. Pitkäsoiton kappaleet olivat koontia yhtyeen viimeisiltä vuosilta 2002 -2004. Pitkäsoitolla oli mukana ennenjulkaisemattomana kappaleena raita ”Haamu”. Se äänitettiin jo loppuvuodesta 2003 Tahto -EP sessioissa, mutta jäi lopulta julkaisematta erinäisistä syistä fyysisessä levyssä. Haamu julkaistiin jälkeenpäin ns. "digisinglenä" yhtyeen silloisilla kotisivuilla (Huom! Tuohon aikaan ei ollut vielä varsinaisia streamauspalvelimia käytettävissä). Kosto -pitkäsoitolla julkaistu versio Haamusta on raakamiksaus vuodelta 2003 ja periaatteessa myös kappaleen virallinen ensijulkaisu. Kosto pitkäsoitto on löydettävissä eri streamauspalveluista mm. Spotify.

Kesäkuussa 1996 soitin ensimmäisen soolokeikan silloisen kotikuntani kyläjuhlissa. Siitä hetkestä meni pari kuukautta ja minulla oli ensimmäinen bändini kasassa ja tämä bändi oli Stigma. Aloituskokoonpanosta ei loppuun asti ollut mukana muita, mutta jokainen matkalla mukaan tarttunut soittaja jätti oman polttomerkkinsä yhtyeen sointiin. Yhtyeen matka kulki kellarista Suomen ykkösfestivaaleille Provinssirockista Ilosaarirockiin ja Suomen kärkiklubeille Tampereen Klubilta Jyväskylän Lutakkoon aina Helsingin Tavastialle asti. Kosto kappaleena kuvaa paljon sitä, mitä olisi voinut olla tulossa, jos Stigma olisi vielä jatkanut toimintaansa. Kappaleen soinnissa kristallisoitui koko yhdessä kuljettu matka, vaikkakin erityisesti sydämessä henkilökohtaisesti korostuu viimeiset 5 vuotta.

Kiitos Sami, Kiitos Marko, Kiitos Heikki, Kiitos Henri, Kiitos Velkku, Kiitos Tuppu, Kiitos Jarkko ja Kiitos Jani! Tästä on hyvä jatkaa.

- Vælimaa –


Kuva: Tero Jussila