The Bollocks

Ipe Miilumäki (laulu), Muttu (rummut), Andy Kortesniemi (basso), Timo Koskinen (kitara)

Timo Koskinen muistelee:
Homma sai alkunsa 1990-luvun loppuvuosina. Taidettiin Andyn kanssa alkaa jutteleen, että vaikka ollaan tunnettu kauan niin ei olla ikinä soitettu samassa bändissä.

Samoissa porukoissa pyöri tietty Ipe, jonka kanssa olin jo soitellut samoissa bändeissä mm. Dirty Dreams, PMA:ssa ja Äpärissä jo toista kymmentä vuotta ja Muttu on Äpärien alkuperäisrumpali.

Jossain vaiheessa sitten taas istuttiin samassa kuppilassa porukalla ja asia tuli jälleen puheeksi. Päätettiin laittaa cover-bändi pystyyn. Heti alusta asti oli selvää, että nimenomaan Sex Pistolsia vedetään. Nimeksi tuli Never Mind The Sex Pistols, Here’s The Bollocks! Myöhemmin nimi lyheni muotoon The Bollocks, varmaankin bändin omasta laiskuudesta johtuen, alkuperäinen nimi oli liian pitkä kirjoittaa!

Treenikämppä löytyi teollisuusalueelta talosta, johon sitten myöhemmin muutti Soundwall studio. Soitto lähti kulkemaan heti tosi hienosti, oli hyvät keskinäiset kemiat äijillä ja huomasi myös, että Pistolsia oli kuunneltu!

Tässä treenikämpässä koettiin myös myös erittäin traaginen/spookie hetki... kesällä 2000 oltiin treeneissä ja siinä Pistolsia veivatessa joku meistä alkoi soittaa ihan randomisti jotain Äpärien biisiä, en muista tarkemmin mitä, johon muut lähtivät mukaan. Biisin jälkeen palattiin jälkeen takaisin Pistols biiseihin. Äpäriä ei siis oltu soitettu vuosiin, eikä edes puhuttu aiheesta... myöhemmin samana iltana kuultiin Luoman Mikiltä, että veljensä Saikki oli kuollut tulipalossa edellisenä yönä... taisi käydä siellä treeneissä meitä morjenstamassa, vieläkin tulee kylmät väreet kun asiaa miettii... RIP Saikki.

Samaisessa rakennuksessa, kun se oli jo studio, äänitettiin muutamia vuosia myöhemmin kymmenen biisin pläjäys Saarisen Juhan toimiessa insinöörinä.

Ensimmäinen The Bollocks keikka oli syksyllä 2000 Saikin muistotilaisuudessa Hotelli Lakeuden kellarissa missä Selmulla oli klubeja. Siinä kokoonpanossa taisi olla mukana myös Mikki ja myös Andyn veli Jyrki kävi feettaamassa. Muttu muisteli että Jürgen lauloi God Save the Queenin.

Tästä eteenpäin keikkoja tehtiin sitten säännöllisen epäsäännöllisesti reilun kymmenen vuoden ajan muutama per vuosi, lähinnä Seinäjoen baareissa. Varsinkin Kulauksen kellarista tuli meille sellainen kotiluola, kiitos siitä Kulauksen jengille. Keikat oli tosi tiukkoja ja hikisiä ja tupa oli lähes aina täynnä. Hyviä muistoja!

Tavallaan bändiä ei ikinä lopetettu, mut ehkä uudistumisen hankaluus tällaisessa cover-hommassa sai homman hiipumaan. Kun ei enää saatu hommasta niin paljon irti kuin alussa niin pistettiin bändi tauolle.

2020 loppukesällä soitettiin seitsemän vuoden tauon jälkeen yksi keikka irkkubileissä Danny Boyssä Seinäjoella ja meininki oli just sitä mitä ennenkin. Täytyy sanoa et OK kipinä syttyi taas. Jotain keikkaa varmaan tehdään, jos ja kun asiat normalisoituvat.