Bothnia Blues Project

Ari Antila (kitara), Ari Saari (kitara, laulu), Petri Välimäki (basso), Seppo Myllymäki (perkussiot), Harri Ala-Kojola (rummut), Pekka Marjanen (koskettimet)

Yhtye vaihtoi myöhemmin nimensä muotoon The Blueprints

Arkistoartikkeli. Botnia Beat 2/1990

Botnia Blues Project (The Blueprints) on Seinäjoen seudun musiikin ammattilaisista koostuva yhtye. Ari Saari, Harri Ala-Kojola, Ari Antila, Petri Välimäki, Seppo Myllymäki ja Pekka Marjanen ovat tuttuja useasta yhtyeestä (Bigboy, Mega, Jazzzappa. . .) ja neljä ensinmainittua Kemun soitinopettajina. Tästä yhtyeestä ei ketään eroteta sen takia, ettei ole tarpeeksi rokinnäköinen. . .

HILJAA HYVÄÄ TULEE
- Tää toimintamalli on hieman erilainen kuin pohjanmaalla ollaan yleensä totuttu eli ei hankita ensin keikkabussia ja sitten sinne bändiä. Tässä on joka mies kiertänyt jo sen verran keikkoja. . . Latosaari - Evijärvi - Näkkäläjärvi..., kommentoi orkesterinjohtaja Ari Saari yhtyeensä matalaa julkisuusprofiilia.

Musiikillisesti yhtye ei sitä vastoin edusta matalaa profiilia vaan omat englanninkieliset kappaleet rakentavat vaivattomasti ja hallitusti eri musiikkityylien mosaiikkia; blues, soul, rock, american FM-main stream. . .
- Aluksi tehtiin blues-demo. Nyt ne biisit on muuttuneet vähän erikoisemmiksi. Yleensä mulla on jokin perusajatus mistä lähdetään liikkeelle. Yhtään biisiä ei oo kuitenkaan sillä tavalla toteutunut kuin mä oon niitä ajatellut. Muut hemmot tekee ne ihan eri lailla ja tähän mennessä ne on muuttuneet aina paremmiksi. Jokaisessa (raakile) biisissä on olemassa valmiiksi muudi. On olemassa teksti ja jonkinlainen sanoma, jonka mukaan niitä lähdetään yhdessä kehittämään. Ei tässä oo sellainen toimintamalli, kuin yleensä nykyään, varsinkin speed-osastolla, että vatkataan jokin hirvittävä riffiä ja sanotaan, että ’’tää on mun biisi, tee siihen teksti ja melodia. . .” Näissä biiseissä on teksti ja melodia valmiina. Niihin tarvittavat mausteet vatkataan hyvien soittajien toimesta.

ASIALLEEN VIHKIYTYNEET
Valmiista ohjelmistosta saisi vaivattomasti (100 % studiolivevalmius) kasaan tupla-almubillisen, mutta levynteon suhteen yhtye antaa odottaa itseään.
- Ei haluta mihinkään isoon markkinarulianssiin. Tässä on kaikki kundit joutuneet soittamaan kaikenlaista musaa joten tehdään niinkuin tuntuu, ei niin kuin suurlevy-yhtiöiden juoksupoikatuottajat sanoo: ’’ett nyt olis markkinarako sellaselle ja sellaselle touhulle ja sille ja sille kielelle mikä nyt vetää hyvin Suomessa. Kun tollasen peräs juoksee niin ei tee ikinä itte mitään. Silloin on sama meneekö kapakkaan soittaan. Joku pieni lafka voisi julkaista meitä pienin kustannuksin, sillä studioaikaa ei tämä bändi juurikaan tarvitsisi.

Kapakassa soittamisesta puheen ollen... Bothnia Blues Project nimestä oli liikkeellä väännös Broadcast Blues Project. . .
- Onhan täällä paljon muusikoita, jotka tulee kattoon meidän keikkaa ja odottaa joitain hirveitä yksilösuorituksia ja sitten soitetaankin ihan yksinkertaisesti. Ne on aluksi hirveen pettyneitä ja huutaa ’’särje se kitara, polta se, soita out-of-scale. . .” Ne on tulleet kattoon gimmickejä. Mutta kyllä tää jysähtää niillekkin kun ne kattoo koko setin. Ei tarvi soittaa aina soittotaidon ylärajoilla. Me soitetaan mahdollisimman tiukasti ja maustetaan sitten jos tarvii. On hyvä, että löytyy tiluvaraa. Uskon, että tästäkin bändistä paistaa läpi, että on varaa.