TEEMU RY

Teemu ry perustettiin 18. tammikuuta 1992 Teuvan nuorisoseuran bändikellarissa.

Arkistoartikkeli tekijänä Henry Aho / TEJUKA 11.1.2023

Teuvan Elävää Musiikkia eli Teemua jo 30 vuotta

Teemu ry, eli Teuvan Elävän Musiikin Yhdistys, täytti vuoden 2022 alussa komeat 30 vuotta. Tähän aikakauteen mahtuu monenlaisia aikoja, menestyksestä hiljaiseloon. Tässä jutussa keskitymme alkuaikoihin sekä nykypäivään.
– Teemu ry sai alkunsa halusta tuottaa jalanjälkiä alueen kulttuurikenttään ja yhdistyminen oli järkevä tapa tehdä se uskottavasti, tokaisee yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Ismo Laurila.

Laurila asuu nykyisin Vaasassa ja työskentelee ABB Motorsissa laatuosastolla. Teemun toiminnassa hän oli mukana koko 90-luvun, mutta kiinteimmin juurikin alkuvaiheessa.
– Aivan ensimmäinen virallinen perustamisyritys ei tuottanut tulosta. Tilaisuutta hämmensi runsain mitoin muun muassa se, että eräs paikalle kiirehtinyt henkilö kertoi ilmoitustyyppisesti, että ”Yhdistyksen puheenjohtajaksi valitaan sitten J. Kaukosalo, mutta hän ei itse päässyt nyt tulemaan”. Toimintakykyisen yhdistyksen lähtökohdaksi miellettiin vähintäänkin läsnäolo perustamiskokouksessa. Toisella yrittämällä onnistuttiin ja yhdistyksen perustamiskirjat saatiin tehtyä, Laurila muistelee.

Vaikka yhdistysajoista on aikaa, on Laurila edelleen suuri musiikin ystävä.
– Ehdottomasti olen musiikin suurkuluttaja ja onneksi sitä saa harrastaa joka päivä. Genreuskolliseksi en itseäni määrittele, koska silloin menettäisi musiikin tuoman monipuolisuuden. Kuuntelemalla vain hyviä biisejä saa musasta eniten irti ja mikä parasta, jokainen saa sen "hyvän musan" itse itselleen määrittää. Soittohommat on kyllä jäänyt man cave -tyyppiseksi puuhasteluksi.

Teemusta hänellä on hyviä muistoja.
– Toimiminen yhdistyksessä ja sen kautta kulttuurin tuottaminen alueelle oli mukavinta. Teemu ry oli mukana hakemassa suojelua vanhalle hienolle meijerirakennukselle, jossa nähtiin potentiaalia eri yhdistysten yhteisenä toimipaikkana. Rakennus kuitenkin purettiin ja nyt tontti loistaa tyhjyyttään. Nuorille suunnattuja workshoppeja pidettiin. Niissä halukkaat saivat ohjausta instrumenttien (rummut, basso, kitara...) testailuun ja soittamiseen.

Laurila on myös selvillä siitä, että nuoria ei enää nykyisin saa samalla tavalla mukaan toimintaan.
– En epäile, etteikö nykynuoriso olisi musiikista innostunut. Esimerkiksi Kate Bush ’Running Up That Hill’-kappale soi Stranger Things-sarjan jaksossa, jonka jälkeen sitä luupattiin somen sisällöissä lukemattomia kertoja, eli musiikki innostaa. Musiikin kuluttaminen ja "kuuntelu" on muuttunut enemmänkin "kuulemiseksi", pelien ja somealustojen myötä. Bänditoiminta ei välttämättä ole enää kokoontumista treenikämpille, vaan musiikkia voidaan tehdä ja esittää etänä, kuten korona-aika osoitti. Toimisiko sellainen, että yhdistyksen omilla somekanavilla tarjottaisiin ohjattua livestream aikaa, joka voisi houkuttaa uusia bändejä ja artisteja kokoontumaan ja esiintymään paikasta riippumatta. Siellä voisi esiintyä vaikkapa bändi, joka esittää vain lyhyitä biisejä, jotka voisi levitä somen sisältöihin ja sitä kautta tuoda julkisuutta, Laurila tuumaa.

Teuvan Elävän Musiikin Yhdistys on jättänyt jäljen teuvalaiseen kulttuuriperimään. Kolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia merkittäviä henkilöitä. Eräs Teemussa alussa mukana ollut vaikuttaja oli Anu Törmä.
– Teemu ry perustettiin 18. tammikuuta 1992 Teuvan nuorisoseuran bändikellarissa. En ollut kokouksessa, mutta alusta lähtien aktiivisesti mukana toiminnassa. Teuvalle haluttiin elävän ja esittävän taiteen yhdistys. Pitäjässä ei ollut juuri mitään tekemistä, joten rupesimme järjestämään sitä itse itsellemme.
– Jäseniä haalittiin kampanjaluontoisesti, tavoitteena oli saada sata täyteen jo ensimmäisenä vuotena, ja siihen päästiin. Jäsenmaksu oli 20 markkaa. Maksu ei mennyt hukkaan, sillä jäsenkortilla sai alennuksia Hotelli Hermannin, Huvi-Klubin ja Teemun järjestämiin tilaisuuksiin. Neuvottelipa joku jäsenille alennuksen myös Videopisteeseen. Jäsenmaksuja kertyi siihen tahtiin, että jo maaliskuussa pystyimme ostamaan oman Teemu-leimasimen, kun lähtökohta oli ollut se, että ei ollut yhtään mitään, Törmä kertoo.

Hän on ammatiltaan graafinen suunnittelija sekä toimittaja ja on asunut viimeiset 20 vuotta Somerolla. Törmällä on miehensä kanssa pieni mainostoimisto. Hän oli pitkään tekemässä Somero Soikoon -tapahtumaa, joka oli sävellys- ja sanoituskilpailu Monosen ja Baddingin hengessä. Törmä ei ole musikaalinen, joten Teemussakin hän hääräsi taustajoukoissa ja jokapaikan touhutätinä.

90-luvulla Teuvallakin oli aivan eri tavalla elämää kuin nykyisin.
– Porukkaa oli aluksi tosi helppo saada mukaan toimintaan, kaikilla intoa piisasi. Jotenkin ilmapiiri oli suotuisa ja yhteistyökumppaneita löytyi. Yhteistyötä tehtiinkin erityisesti nuorisotoimen, yhdistysten ja yritysten kanssa. Esimerkiksi Hotelli Hermannin kanssa suunnittelimme, mitä bändejä sinne varataan. Lisäksi yhdistys sai pienen palkkion jokaisesta myydystä lipusta. Se kannusti markkinoimaan bändi-iltoja. Teemu ry:n avajaisbileet pidettiin toukokuussa Pirttilässä. Mukana oli peräti seitsemän bändiä, siihen aikaan Teuvalla oli valinnanvaraa. Ilta oli suuri menestys, joten mehän innostuimme entisestään. Into meinasi lässähtää syysbileiden myötä, toimintakertomus kertoo karua tarinaa: ”Kiinnostuneita erittäin vähän.”
– Ensimmäisenä vuonna bändi-iltojen lisäksi tarjolla oli Ari Nummisen Herttarouva-tanssiesitys ja erilaisia kursseja. Heti alusta alkaen tavoitteena oli saada omat tilat. Siitä tulikin monen vuoden projekti, josta ei vastoinkäymisiä puuttunut, Törmä valottaa alkuaikoja.

Alkuvuodet olivatkin melkoista haipakkaa.
– Vapaa-ajan ongelmia ei tosiaankaan ollut. Keksimme koko ajan jotain uutta: Parrock, konserttimatkoja, jäsenistä koottu OMA-bändi ja sen keikat, t-paitamyyntiä, aina vain lisää bändikursseja ja -iltoja ja vaikka mitä muuta. Tuohon aikaan ystäväpiiri laajeni, ja osan kanssa olen edelleenkin viikoittain tekemisissä. Jo joulukuussa 1992 rupesimme harjoittelemaan rock-musikaalia. Riipin nuorisoseuralla rakensimme käsikirjoitusta (liian) isolla porukalla. Juonenrakennus äityi huudoksi, kun stoori lähti aika ajoin ”rasasta”. Lopulta tarinaan kuitenkin saatiin joku tolkku ja tohdimme sopia esityspäiviä toukokuulle.
– Maratusta-musikaalia oli tekemässä yli 20 nuoren sakki. Vapaa-ajan lautakunnan vuosiavustuksen turvin oli jo uskallusta ottaa isompia riskejä. Rock-musikaali oli ehdottomasti sellainen ja eittämättä Teemun suurin ponnistus. Riskinotto kuitenkin kannatti, Maratusta oli yleisömenestys. Lehtijuttujen otsikot kiittivät kilvan nuorta porukkaa, joka oli tuottanut kaiken itse. Näin jälkikäteen ajatellen meininki oli kovin amatöörimäistä, mutta suurella intohimolla ja ilolla tehtyä.
Seuraava isompi projekti oli kesällä 1995, kun Teuvalla järjestettiin Spelit. Teemu ry oli näyttävästi mukana kolmella erilaisella tapahtumalla. Mieleenpainuvin oli Yömessu, joka herätti jo suunnitteluvaiheessa suurta vastustusta, ja ohjelma piti erikseen hyväksyttää kirkkoneuvostossa. Seurakunnan työntekijät suhtautuivat Yömessuun myönteisesti, mutta pieni äänekäs joukko vastusti sitä adressilla. Näin vahingossa vilauksen tuosta nimilistasta – ”rokkinuorilla” ei ole kirkkoon asiaa. Tunti ennen messun alkua pitkin kylänraittia alkoi valua tasainen ihmisvirta. Jouduimme kantamaan lisätuoleja, sillä kirkko oli tupaten täynnä. Ehkä se sittenkin on kaikkien paikka.

Tämä oli viimeisiä projekteja, joissa Törmä oli mukana.
– Spelien jälkeen muutin mutkan kautta pääkaupunkiseudulle ja jätin Teemu-vastuuni. Teemulaisuuttani muistelen lämmöllä. Haluaisin uskoa, että jätimme jonkinlaisen jäljen teuvalaiseen kulttuuriperimään.

HYPÄTÄÄN 30 VUOTTA eteenpäin. Nyt Teemu on lähtemässä uuteen nousuun, kuten musiikkialalla, ainakin takahuoneissa ja keikkabusseissa, usein käytetty termi kuuluu.

36-vuotias Jan-Erik Niemi on ollut mukana Teemun toiminnassa noin vuodesta 2010 saakka.
– Tällä hetkellä meillä on kymmenkunta jäsentä. Muutama nuori on saatu mukaan. Tahdommekin keskittyä nimenomaan nuoriin, ja heitä kaivataan lisää mukaan Teemun toimintaan, Niemi kertoo.

Teemu ry:n kulta-aika sijoittuu 90-luvulle. Kaikkein vaikeampia ovat olleet muutamat edelliset vuodet.
– Ollaan oltu aika pohjavesissä. Korona vaikeutti jo entisestään vähäiseksi käynyttä toimintaa. Nyt kuitenkin on tarkoitus pönkittää yhdistystä takaisin ylös, ja tässä on nuorilla tärkeä rooli. Nykyiset jäsenet ovat melkein kaikki jo vanhoja tekijöitä, ja meiltä nuoret saisivat hyvää oppia musiikkialalta. Ehkä voisimme pitää jopa kursseja esimerkiksi studiotyöskentelystä, Niemi valottaa tulevaisuutta.
Teemu ry:n treenikämpällä on kyllä paljon soittimia, mutta ne ovat kaikki soittajien omia. Haaveissa on myös se, että kämpälle saataisiin yleiseen käyttöön soittimia, joilla nuoret voisivat harjoitella.

Teemulla on ollut tapana järjestää vuodessa muutama musiikkitapahtuma. Vuonna 2022 perinteisen Puistorockin lisäksi toinen oli lokakuun lopussa Wanhassa Sakessa pidetty Kaamosrock, joka oli samalla yhdistyksen 30-vuotisen taipaleen juhlatapahtuma.
– Ajatus Kaamosrokkiin lähti vähän kaikilta jäseniltä. Tahdoimme pitää vähän isomman tapahtuman, kun joulukonsertteja ei ollut suunnitelmissa.
Kaamosrockin pääesiintyjä oli Baikal, joka toimi tapahtuman vetonaulana. Lisäksi Kaamosrockissa soittivat HM/ND (Heavy Metal Never Dies) sekä Reduktio Rubato.
– Kaamosrock sujui tosi hyvin. Saa sanoa, että 90-prosenttisesti oli tupa täysi, Niemi kiittää.

Ensi kesänä suunnitelmissa on jotain vielä suurempaa.
– Keräämme koko ajan varoja ensi kesää silmällä pitäen. Teemuhan on järjestänyt Puistorockin jo monena vuotena, mutta ensi kesänä se on tarkoitus tehdä entistä isommin. Luultavasti mukana on joku vähän suurempikin nimi, Niemi virnistää salaperäisesti.

Teksti: Henry Aho