Sammas

MkI: Timo Vaaranmaa (kitara), Pentti "Konni" Niemi (kosketinsoittimet), Kari Luomala (basso) , Jarmo Ojala (rummut), Pertti Virtanen (kitara, laulu)

MKII: Timo Ristilä (kosketinsoittimet), Tanjalotta Räikkä (laulu)

Odottaessamme Veltolta tuoreempaa haastattelua ohessa yksi vanha juttu


Arkistoartikkeli, Latvis/Botnia Beat 1/1988

KÄÄRME SYÖ HÄNTÄÄNSÄ

Suurien etukäteisodotuksien rohkaisemana astelin Sammas-yhtyeen treenikämpälle, jossa yhtyeestä olivat paikalla Veltto (kitara, laulu), Tanjalotta Räikkä (laulu), Jamppe Ojala (rummut), Kassu Luomala (basso) ja Timo Vaaranmaa (kitara). Epäonnistuneen haastatteluajankohdan vuoksi Timo Ristilä (kosketinsoittimet) ei ehtinyt mukaan (Ristilän osuudet on lisätty tekstiin myöhemmin). Keikoille ehtiessään yhtyeessä soittaa myös puhaltaja Heikki Nikula ja yhtyeen ulkojäsenenä toimii tuottaja Ippe Kätkä. Yhtyeen Sampo-passio on tuplalevy, josta kevätmarkkinoille lohkaistaan single Sammas/ Liekkisiipi. Atte hoitaa.

Luonnolliseen rakoon

Edustaako Sammas populaari - vai ns. korkeakulttuuria?
Veltto: Olen joskus sanonut, että yhtyeen edustama runollinen sisältö tulee ehkä antamaan Kalevala- ja Sampo-tutkijoille täysin selkeän ja uuden suunnan, esimerkiksi Sammas-biisi herättää takuulla monet. Siihen on yhdistetty se mitä Kalevala-kulttuuri myös on ja minkä mä olen aina tiennyt. Saa nähdä sitten paneeko ne mua luetteloihin, ainakin vanhoja runonlaulajia on aina siteerattu. Luulen, että sisältö hedelmöittää tutkijoita.
Tämä on kuitenkin hyvin kevyttä, ruohonjuuritasoista ja maanalaista kulttuuria.
Mun mielestäni tämmöisiä markkinoita ei ole olemassakaan, jonkinlainen imu kyllä saattaa olla. Pitkän aikaan olen nähnyt sen suuntaisia unia. Ei tätä unien takia ole tehty vaan sen tyhjiön vuoksi mikä vallitsee ja on jo pitkään vallinnut. Rock ei ole kehittynyt, eikä edes ilmaissut mitään sen suuntaista mitä se on aikoinaan ollut. Rock ei ole ammentanut niin alhaalta kuin se voisi, ehkä jotain Sielun Veljiä lukuunottamatta. Ihme, että tää on saatu tehdä.
Tanjalotta: Mun mielestä tää on tavallaan korkeakulttuuria, mutta tässä on oikeanlainen rock’n´ rollin alkuvoima, ei mitään poppia.
Veltto: Niin, tässä on alkuvoima ja loppuvoima ja kaikkien niiden välivaiheiden voima. Tämä on kehittyneempää kuin vois rokin kuvitella olevan. Toisaalta ei tämä mitään progemusaa tai hienostelua ole. Monissa biiseissä on alkuvoimaa ja myös hienostuneisuutta.

Veltosta velttoon

Sammas käsittelee aiheitaan hyvin symbolisesti. Mitä Sammas tarkoittaa?
Veltto: ’’Sammas” tarkoittaa pitkälti samaa kuin ’’liitos”. Se on samalla rock, että roll. Suomenkielellä Sammas yhdellä sanalla sisältää sen saman symboliikan kuin mitä sanat rock’n´ roll englanninkielessä. Sammas sisältää sekä negatiivin että positiivin, mutta ylittää ne kirkkaasti, koska tämä ei jää pelkästään fyysiselle tasolle vaan on sieltä kotoisin mistä me kaikki. Nimensäkin puolesta Sammas menee luonnolliseen rakoon.

Miten kuvailisitte levytettyä materiaalia?
Jamppe: Se on tietyn tyyppistä musiikkia, jonka tyyliä voi jokainen itsekseen henkilökohtaisesti luonnehtia.
Tanjalotta: Levy sisältää Sampo-passio esityksessä mukana olleet biisit ja sen jälkeen tulleita.
Veltto: Ja ennen sitä. Olisi ollut enemmänkin valmiita biisejä, mutta kun on ollut niin saamaton yhtye ettei ole saatu treenattua enempää.

Miksi olette valinneet aiheen lähestymistavaksi (rock)musiikin keinot?
Ristilä: Tällä levyllä ei ole pelkästään rock-musiikin keinoja vaan mukana on myös aineksia jatsista, klassisesta musiikista ja jopa ’’tiibettiläisestä” rituaalimusiikista.
Veltto: Musiikki on hyvin keskeinen elementti suomalaisuudessa; värähtely ja tunnetaso. Tässä on paljon virta-, veri- ja vesi-elementtejä. Soittajat ja tulkitsijat tuntevat mitä värähtelyssä on, juuri siksi tätä oli hyvä tällä porukalla alkaa tekemään. Toisaalta voidaan sanoa, että prosessin aikana on tapahtunut tiettyä seesteytymistä. Ihan menninkäismäiset jutut ovat jo ohi - Päivänsäde on ruvennut voittamaan. Ehkä biiseissä saattaisi olla aidompia värähtelyjä, jos ne olisi tehty aikoinaan.

Vihalla ja rakkaudella

Onko yhtye pystynyt toteuttamaan värähtelyjen visiot?
Jamppe: Ei ainakaan levyllä ne toimi samalla tavalla kuin keikkatilanteessa. Keikoilla on hieman rennompi olo.
Timo: Huonosti.
Kassu: Ilmeisesti tämä ei levyllä täysin toimi. Saa sitten kuulla.
Veltto: Tähän voi heittää tän Lennon-jutun, että vihaa kaikkea mitä tekee pitkän aikaa. Se on ilmeisesti tapahtunut tässäkin, mutta sittenkin on otettava huomioon, vaikka olisikin primitiivisen tatsin kustannuksella tapahtunut hioutumista, ei tämä timantti ole mestarien kädessä hioutunut särmättömäksi. Joten en ihan yhdy herrojen mielipiteeseen. Bändi on myös kehittynyt ja kuulostaa kehittyneemmältä. Tietenkin itsekkin kaipaa sinne hirveää paskaa välillä, että ehkä nykyaikaan sopii hivenen hienostuneempi, mikä ei tarkoita sitä, että oltais kesyynnytty - vaan kehitytty.
Se on ihan sama juttu, jos sun naises ei enää poraa tai onnu sen takia, että sä olet runnellut sen kiihkossas ja se kuitenkin selittäis sulle miten ihanaa se oli, vaikka sitä sattus saatanasti. Myöhemmin voi olla, että sä osaat jo sitä rakastella ja sillä menee miljoonia kertaa kovempaa. Kuitenkin samalla sun oma miehisyytesi saattaa olla saatanan kovilla, kun et enää pysty eläimelliseen urheilusuoritukseen. Tämä vertaus sopii ehkä tähän.
Ristilä: Tässä vaiheessa on oikeastaan vaikea sanoa, miten toi levy tulee toimimaan, koska miksaus vaikuttaa lopputulokseen niin paljon. Mulle itselle noi biisit ovat avautuneet ainakin huomattavasti tämän levytysprosessin aikana.

Mikä on yhtyeen kemia?
Veltto: Tässä on hirvittävät sahdin pohjasakat ja kaikkien muittenkin mahtien ja kipeyksien psyykkishenkiset lima-, sakka- ja saastekerrokset, jotka sielun mudasta alkoholipalamistakin suuremmalla liekkisiipisellä palolla kohottautuvat kohti avaruuden ihanaa mieltä.

Kohtuun sisään

Miten tuottaja Ippe Kätkä on vaikuttanut prosessin kulkuun?
Ristilä: Näin jälkikäteen kun kelaa Ippe Kätkän roolia, niin mua viehättää sen roolissa se, ettei Ippe ole ns. Tuottaja isolla T:llä. Tämä tarkoittaa esim, sitä, ettei Ippe istunut soittovaiheessa tarkkaamossa vaan svengaili bändin mukana soittotilassa. Jamppe: Mun kohdalla tuottajan osuus on ollut merkittävä. Ippe antoi erilaisia vaihtoehtoja koko bändille. Tietyllä tavalla sovitettiin ja kokeiltiin monia lähestymistapoja ja löydettiin jokin avain millä saatiin tietyt jutut auki. Tuottaja oli Avain-henkilö.
Kassu: Voidaan sanoa, että tuottaja oli tavallaan palon tasaaja ja se, joka sovitti yhtyeen levytyskuvioihin.
Tanjalotta: Ippe on henk.koht. paneutunut ja heittäytynyt täysillä meidän juttuun. Se oli hyvä, kun se tuli tähän ihan uusilla korvilla. Se ei ollut tutustunut koko materiaaliin ja näin pohjien soittaminen kävi melko spontaanisti, ei ollut ennakkoluuloja.
Veltto: Mulle on vähän kauhistus, että sovituksiin kajottiin. Mun mielestä tapahtui pari onnettomuutta, joissa biisi menetti luonnettaan. Studiossa saattaa tuntua hienolta, kun kuulostaa hyvältä. Kun on kauan aikaa jauhanut jollain tutulla kuviolla niin ei enää tajua kuinka hyvä se juttu siinä on ja sitten kun tekee siihen muutoksia se saattaa kuulostaa hetken hyvälle, mutta jälkeenpäin tajuaa, että on jättänyt just sen ratkaisevan jutun pois.
Ihan säkällä törmäsin Ippeen. On oltu ennenkin samoissa jutuissa mukana ja oli hyvä, että tuli joku, jota ei enää tarvinnut ’’rääkätä sisään”, koska se on aika herkkä vaihe kun soitetaan studiossa.
Tanjalotta: Ainahan sitä voi pieniä onnettomuuksia tapahtua, mutta materiaalin määrän nähden ne on todella pieniä mokia.

Tyydyttäen

Onko tuottaja siis kastroinut tuotteenne vai onko hän vain vienyt neitsyyden, että bändi saavuttaisi tietyn kypsyyden?
Veltto: Tavallaan hieman kastroinut, mutta on vaikea sanoa, miten sen olisi muuten saanut studiossa toimimaan. Tuottamisprosessi jatkuu vielä miksausvaiheessa missä tuottajan rooli tuleekin eniten näkymään. Olen ottanut siihen itsekin osaa ja tunnen olevani myös osaltaan tuottamassa. Bändi on tehnyt sovitukset ja tuottaja on lypsänyt ne ulos ja aika lyhyessä ajassa se tapahtui. Tuottajan henk.koht. karisma auttoi paljon.
Ilman tuottajaa oltais varmaan kipsattu paljon enemmän ja täytyy muistaa, että tästä ei ollut tarkoituskaan tehdä mitään ’’rankan omaperäistä punk-juttua”, vaan dokumentoida Sampo-passio.

Miten levy-yhtiö on suhtautunut produktioonne?
Tanjalotta: Atte on suhtautunut todella positiivisesti ja kiinnostuneesti koko projektiin.
Veltto: Suhtautuminen on ollut todella myönteistä. Mulle oli ainakin suuri yllätys, että saatiin mahdollisuus tuplan tekoon.

Ja ulos

Onko Sammas tämän yhden massiivisen produktion kätilö vai onko yhtye vasta tulossa? Veltto: Sammaksen lähtökohta luotiin monta vuotta sitten, soitettiin jo -85 vuoden Provinssissa. Pyrin silloin löytämään tähän rankimmat jätkät Seinäjoelta ja Timpan kanssa suunniteltiin. Alussa oli mukana myös Konni (Pentti Niemi, nyk. Ahaa-teatteri).
Tanjalotta: Ristilän Timo ja minä tultiin mukaan Sampo-passio vaiheessa ja sen kautta Sammas-yhtyeeseen.
Veltto: Mulla on ollut wagnerlainen haave paisuttaa ja lisätä tätä. Meillä on ollut vain tämmöinen tauko. Mun päässäkin on ollut tavallaan taukoa, mutta kyllä musiikkia olisi jo olemassa. Kaikenlaisia suunnitelmia on. Kaustiselle ja Ilmajoen Musiikkijuhlille ehkä tulevaisuudessa. Tältä pohjalta pyritään jatkamaan. Tämä dokumentointi on kestänyt 1.5 - 2 -vuotta. Tätä on hinkattu eri paikoista ja tämä on ollut varmaankin tehokkainta koulutusta mitä tässä maassa on mikään bändi saanut. On käyty erilaisissa studioissa, tehty erilaisia demoja ja pohjia.
Tanjalotta: Siinä on todella hyvä pohja tulevaisuudelle.

Lopuksi, kenet Sammas haluaa soittaa laulaa suohon?
Veltto: Ei välttämättä ketään vaan ylistää kaikkea mikä on vienyt eteenpäin rockia ja ihmisen kauneudentajua perustasolla.
Tanjalotta: Pitäisi laulaa ja soittaa itsensä suohon.
Kassu: Ja omat soittimet myös suohon.
Jamppe: Näin, kansanperinteet kunniaan.
Timppa: Muunmuassa on turha selittää mitään. Soittaa vaan.
Veltto: Soittaa pois suosta. Suostua.

Teksti: Latvis/Botnia Beat, 2.2. on Sid Vicious Day, 1988, Puskantie 16